Jiruuf jireenya duniyaa

Hiikkaa Jireenya Addunyaa fi Yaadachiisa Aakhiraa: Hubannaa Nama Hundaa Barbaachisu Jireenya addunyaa kana keessatti namni kamiyyuu rakkoo, qormaata fi yaaddoo adda addaa keessa darba. Namoonni hedduun jireenya isaanii guutuu hojiin, maallaqaan, beekumsaan fi fedhii lubbuu qofaatiin dabarsu. Addunyaan kun yeroo gabaabaa fi kan darbu ta’uu ishee hubachuun garuu nama hundaaf salphaa miti. Namni yeroo dheeraaf addunyaa kana keessa jiraatus, dhuma irratti du’a ni dhagaya; du’a booddee immoo jireenya Aakhiraa ni qunnameessa. Addunyaan maal akka taate hubachuun, jireenya keenya sirnaan qopheessuuf murteessaadha. Islaamummaan addunyaa akka iddoo qormaataa, akka imala gabaabaa, akka boqonnaa yeroof itti dhaabbannee Aakhiraa qopheeffannu nu barsiisa. Haa ta’u malee, namoonni hedduun waraan addunyaa kanaatiin kan Aakhiraa dagatan baay’inaan mul’atu. Kun immoo rakkoo guddaa lubbuu fi iimaana namaa miidhu dha. Addunyaan Jireenya Yeroo Muraasaa Yeroo har’aa addunyaa jechuun maal jechuu dha? Namni tokko ganama hojii deema, guyyuma guutuu hojjeta, galgala immoo gara manaatti deebi’ee nyaata nyaata, boqota, achii immoo barii biraa ka’a. Guyyaa guyyaan akkasuma deema. Yeroon akka bubbee darbu, umurri immoo akka waan hin beekamneetti darbuu itti fufa. Dhugaan jiru garuu, namni tokko sa’aatii 24 keessa jiraata. Sa’aatii kanneen keessaa heddun hojiif, maatii, hirribaa fi yaaddoo addunyaatiif darbuu danda’u. Garuu gaaffiin guddaan, sa’aatii tokko illee Rabbiif kenninaa jirraa? Yeroo gabaabaa kana keessaa Rabbii keenya yaadachuun, salaata kadhachuun, Qur’aana dubbisuun fi toltuu hojjechuun akkamitti dagatame? Dagachuu Aakhiraa fi Bu’aa Ishee Aakhiraa dagachuun bu’aa badaa qaba. Namni Aakhiraa hin yaadne, badii hojjechuuf soda hin qabu. Haqni namoota biraa ni sarbama, cubbuun akka waan salphaa ta’eetti ilaalama. Garuu Qur’aanni fi Hadiisni ifatti nutti himu; hojii keenya hundi ni lakkaa’ama, gocha keenya hundi guyyaa qiyaamaa nu qunnameessa. Namni Rabbiin isaaf laaffise, addunyaa keessatti osoo jiraachuun Aakhiraa qopheessa. Maallaqa qabaachuun yakka miti; garuu maallaqa qofaaf jiraachuun rakkoo dha. Hojii hojjachuun yakka miti; garuu Rabbi dagachuun badii guddaa dha. Kanaafuu, madaalliin jireenyaa barbaachisaa dha. Yeroo Qopheessuu fi Iimaana Cimsuu Yeroo keenya sirnaan qopheessuun iimaana cimsuuf murteessaadha. Sa’aatii muraasa guyyaa keessaa kadhannaaf, zikrii fi barnoota Islaamaa kennuun, qalbii keenya tasgabbeessa, jireenya keenyas hiika qabaachisa. Namni tokko sa’aatii 1 sagalee viidiyoo ilaaluuf, miidiyaa hawaasaa fayyadamuuf yookaan haasaa faayidaa hin qabneef dabarsu yoo danda’e, sa’aatii muraasa Rabbiif kennuun immoo hin ulfaatu. Rabbiin akkana jedha: namni isa yaadatu, isas ni yaada. Kanaafuu, Rabbiin yaadachuun jireenya addunyaa keessatti eebba, Aakhiraa keessatti immoo milkaa’ina fideessa. Dargaggootaaf Yaadachiisa Guddaa Dargaggoonni addunyaa har’aa keessa jiran balaa dagannaa Aakhiraa caalaa keessa jiru. Teknoolojiin, miidiyaan hawaasaa fi fedhiin addunyaa qalbii isaanii hatuun, kaayyoo jireenya isaanii dagachiiseera. Garuu dargaggoonni har’aa yoo of sirreessan, boru ummata sirreessu. Yeroo dargaggoon Rabbii isaaf kennu, umurrii isaa keessatti hojii guddaa galmeessisa. Kanaafuu, dargaggoonni Muslimaa hundi, dursa iimaana isaanii haa eegan, addunyaa akka imala gabaabaatti haa ilaalan. Xumura: Addunyaa Qofaaf Hin Jiraatin Dhumarratti, addunyaan iddoo darbuudha; Aakhiraan immoo iddoo bara baraa dha. Namni hubannaa kana qabaate, jireenya isaa sirnaan qopheessa. Maallaqa, hojii fi beekumsa qabaachuun ni danda’ama; garuu hundumaa caalaa Rabbiin yaadachuun dirqama. Mee obboloota Muslimaa koo, anaafis isiniifis haa yaadachiisu: yeroo teenya keessaa sa’aatii muraasa Rabbiif haa kenninu. Kadhannaa keenya haa cimnu, hojii keenya haa sirreessinu, Aakhiraa keenya haa qopheessinu. Milkaa’inni dhugaan kan argamu addunyaa qofatti osoo hin taane, Aakhiraa keessatti ta’uu haa yaadannu. --- hiikkaa jireenya addunyaa addunyaa fi aakhiraa yaadachiisa Islaamaa jireenya muslimaa iimaana cimsuu Qur’aana fi jireenya jiruuf jireenya Duniyaa kana keessatti bi.af bahiinsaa hedduu kan dabree duniyaan maal akka taate hubata. haatahuu malee namoonni hedduun wareersa duniyaatiin kan Aakiraa dagatanii kan akka kiyyaa hedduudha mee obboleewwan muslimaa dursa anaaf isiniif hiikkaan duniyaa maal akka taatee haa ilaallu.duniyaa jechuun har'a gaafii yeroo gabaabduu namni har'a baafatu takka hangumuu sa'atii 1 namni hojii irraa galee laaqana nyaatu jechuu kooti mee namni Rabbii isaaf laaffise Yeroo teenya keessaa sa'atii tokko Rabbiif haa kenninuufi?